Opas: Koiraharrastukset esittelyssä: TOKO

Olen ohimennen maininnut aiemmissa postauksissa, että harrastan gööttieni kanssa yhtä jos toistakin. Toistaiseksi olen avannut enemmän vain koiratanssin syvintä olemusta, joten mietin, että nyt voisi olla hyvä hetki kertoa vähän enemmän meidän muistakin harrastuksista pienen juttusarjan muodossa. Ensimmäiseksi lajiesittelyksi valitsin TOKON!

Mikä TOKO?

Tokolla tarkoitetaan yleensä tottelevaisuuskoulutusta tai tottelevaisuuskoetta. Toko on Suomen Kennelliiton ja Suomen Palveluskoiraliiton alainen kilpailulaji, joten siihen on määritetty tarkat säännöt ja suoritusohjeet, vaikka mikään ei tietenkään estä harrastamasta tokoa myös ilman kisatavoitteita!

Tokon perusideana on opettaa koiralle hallittua käyttäytymistä erilaisten liikekokonaisuuksien muodossa ja ohjaajalleen koirankoulutus- ja käsittelytaitoja. Voisi melkeinpä väittää, että koira kuin koira (ja omistaja kuin omistaja) hyötyy jonkinasteisesta tottelevaisuuskoulutuksesta. Toko on koiralle hyvää aivojumppaa ja aktivointia, ja keskimäärin yhdessä treenaaminen parantaa koiran ja omistajan välistä yhteistyötä. Hyväkäytöksiset ja tottelevaiset koirat voivat myös vähentää koiriin ja koiraihmisiin kohdistettuja ennakkoluuloja ja negatiivisia asenteita. Tottelevaisuuskoulutus luo myös hyvän pohjan muiden lajien harrastamiselle, koska useimmissa koiraharrastuksissa edellytetään, että koira on ohjaajansa hallinnassa, eikä se saisi aiheuttaa häiriötä tai vaaratilanteita muille koirille tai ihmisille.

Toko kilpailulajina

Tokokokeiden ideana on testata koulutuksen tuloksia ja arvioida koiran ja ohjaajan yhteistyötä, sekä kykyä suoriutua kokeen liikkeistä suoritusohjeiden mukaisesti. Koesuorituksessa arvostetaan iloista ja sujuvaa yhteistyötä koiran ja ohjaajan välillä.

Tokokokeisiin voi osallistua koira, joka on tunnistusmerkitty ja rokotettu Suomen Kennelliiton rokotusmääräysten mukaisesti - siis myös monirotuisen tai rekisteröimättömän rotukoiran kanssa voi kilpailla tokossa (poislukien arvokisat, kuten suomenmestaruuskilpailut). Monirotuinen/rekisteröimätön koira on ilmoitettava Suomen Kennelliiton tunnistemerkintätietokantaan, joka tunnetaan myös nimillä FIX-rekisteri ja omistajarekisteri.

Koiran alaikäraja kilpailuiden aloittamiseen on kymmenen kuukautta, mutta ylimpään tasoluokkaan koiralla on mahdollista osallistua aikaisintaan vasta viisitoista kuukautta täytettyään. Kokeeseen osallistuvan koiran on oltava terve, eikä se saa olla lääkitty. Suomen Kennelliitto on määritellyt eri lääkeaineille varoajat, joiden aikana osallistuminen kilpailuihin on kielletty. Tästä löytyy lisätietoa Kennelliiton antidoping-sivulta.

Kilpailemista varten koiran ohjaajan on hankittava Suomen Palveluskoiraliiton lisenssi ja kilpailukirja, johon kisatulokset merkitään. Kilpailukirjan voi yleensä ostaa vasta koepaikalta, mutta lisenssin on oltava voimassa jo kisoihin ilmoittautuessa, eli se kannattaa hommata hyvissä ajoin. Kaikki Suomessa järjestettävät viralliset tokokokeet ja niiden ilmoittautumistiedot yms. löytyvät Suomen Palveluskoiraliiton ylläpitämästä Virkku-järjestelmästä. Tokokokeiden osallistumismaksut vaihtelevat hieman järjestävästä seurasta riippuen, mutta yleensä puhutaan n. 25-35 eurosta.

Kisapaikalla ennen kokeeseen osallistumista koiran on läpäistävä luoksepäästävyys, jonka kokeen tuomari suorittaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tuomarin pitää pystyä koskemaan koiraan ilman, että se osoittaa esimerkiksi merkkejä aggressiivisuudesta (aggressiivinen koira ei saa osallistua kilpailuihin). Luoksepäästävyys saatetaan testata esimerkiksi niin, että tuomari tervehtii koiraa ja tekee sitten (narttu)koiralle tarkastuksen juoksujen varalta pyyhkäisemällä paperilla sen takajalkojen väliä. Myös uroskoirat käsitellään vastaavalla tavalla. Tätä kannattaa muistaa treenata etukäteen!

Estehyppy on yksi tokoliikkeistä. Kuva: Maria-Melina Väyrynen

Tokossa eteneminen:

Tokossa kilpaillaan neljässä eri tasoluokassa, jotka ovat alokas-, avoin-, voittaja- ja erikoisvoittajaluokka. Kaikki koirat koosta riippumatta kisaavat samoissa luokissa. Jokainen tasoluokka sisältää tietyn määrän kyseisen luokan vaatimustasoon suhteutettuja liikkeitä, joiden oikeanlainen/toivottu suoritustapa on määritelty lajin säännöissä ja koeohjeessa. Tokon säännöt ja koeohje löytyvät Palveluskoiraliiton nettisivuilta. Säännöt on viimeksi päivitetty 1.1.2020. Koeohjeeseen on tulossa jonkin verran muutoksia vuoden 2021 aikana ja palveluskoiraliiton sivuilta löytyy päivitetystä versiosta alustava luonnos, jos siihen haluaa tutustua jo etukäteen. Kannattaa kuitenkin huomioida, että luonnokseen voi vielä tulla pieniä korjauksia/tarkennuksia.

Tokokokeessa tuomari antaa jokaisesta liikkeestä arvosanan erikseen: yhdestä liikkeestä voi saada 5-10 pistettä (puolen pisteen tarkkuudella) tai sitten 0. Lisäksi jokaiselle liikkeelle on määritetty tietty kerroin (2-4), jolla tuomarin antamat pisteet kerrotaan. Näin saadaan kyseisen liikkeen kokonaispistemäärä. Tokossa eri liikkeet ovat siis keskenään hieman eri arvoisia. Lopuksi kaikkien liikkeiden kokonaispisteet lasketaan yhteen ja tästä muodostuu koirakon saama tulos.

Alokasluokassa koira voi saada maksimissaan 200 pistettä ja muissa luokissa korkein mahdollinen tulos on 320 pistettä. Tietyn pisterajan ylittävä tulos oikeuttaa niin sanottuun 1-palkintoon (sanotaan yleisesti 1-tulokseksi), jonka jälkeen koirakolla on oikeus siirtyä seuraavaan tasoluokkaan kilpailemaan. Halutessaan koirakko voi myös jatkaa kisaamista samassa luokassa niin kauan, että kasassa on kolme 1-palkintoa. Tällöin koirakko ansaitsee kyseisen luokan koulutustunnuksen. Alokasluokan koulutustunnus on TK1, avoimen luokan TK2, voittajaluokan TK3 ja erikoisvoittajaluokan TK4. Koulutustunnuksesta koirakko saa mitalin, jonka väri ja ulkonäkö kertoo, mistä luokasta se on ansaittu.

Mörköllä on kaulassaan avoimen luokan hopeinen koulutustunnusmitali

Kolmen 1-palkinnon jälkeen koirakon on "pakko" siirtyä seuraavaan tasoluokkaan, ellei kyseessä ole yli 8-vuotias veteraani. Yli 8-vuotiaan koiran täytyy siirtyä vain alokasluokasta avoimeen luokkaan. Muutoin sen kanssa saa jatkaa kisaamista ohjaajan haluamassa luokassa (johon sillä on kilpailuoikeus). Yli 10-vuotias koira on myös oikeus siirtää kilpailemaan alempaan luokkaan kuin mihin sillä tulosten perusteella olisi oikeus - ei kuitenkaan alokasluokkaan.

Erikoisvoittajaluokka on tokon ylin luokka ja siellä koiran on mahdollista saada koulutustunnuksen lisäksi tottelevaisuusvalion arvo kolmella 1-palkinnolla, mikäli muut valioitumisen edellytykset täyttyvät.

Tokokokeessa tuomari voi halutessaan palkita kunniapalkinnolla (violetti ruusuke) sellaiset 1-palkinnon saavuttaneet koirat, jotka ovat saaneet riittävän hyvät kokonaispisteet (suositus on, että tulos olisi vähintään 90% luokan maksimipisteistä). Lisäksi kokeessa palkitaan jokaisessa tasoluokassa kolme parasta koirakkoa: voittaja on se, joka saa korkeimman kokonaispistemäärän. Mikäli luokkavoittaja on saanut tulokseksi 1-palkinnon, palkitaan se lisäksi musta-kelta-punaisella ruusukkeella.

Mörkö toisessa alokasluokan tokokokeessa: luokkavoitto, 1-tulos ja kunniapalkinto!

Tokossa koira voi edetä tottelevaisuusvalion arvoon saakka riippumatta kanssakilpailijoiden tuloksista. Lajissa voi siis halutessaan kisata vain "itseään vastaan" toisin kuin esimerkiksi agilityssä, jossa tiettyjen tulosten (esim. sertit) saavuttaminen edellyttää riittävän korkeaa sijoitusta suhteessa muihin saman luokan osallistujiin. Tokossa jokainen tarpeeksi hyvät pisteet saavuttanut koira on oikeutettu 1-palkintoihin, koulutustunnuksiin ja valionarvoon (kunhan muut valioitumisen edellytykset täyttyvät), eikä kokeista saaduilla sijoituksilla ole tähän vaikutusta. Toki toko ja agility ovat lajeina hyvin erilaisia, eikä niitä siksi voi täysin mustavalkoisesti verrata keskenään tässä asiassa. Esimerkiksi lajien kisaajamäärät poikkeavat suuresti toisistaan.

Yleistä tokoliikkeistä:

Tokoliikkeiden tarkat kuvaukset ja suoritusohjeet löytyvät koeohjeesta, joten en käy niitä läpi kovin yksityiskohtaisesti. Tässä kuitenkin jotain yleisiä juttuja liikkeisiin liittyen:

- Tokokoe sisältää aina samat, luokkakohtaisesti määritellyt liikkeet/tehtäväkokonaisuudet, mutta suoritusjärjestys voi vaihdella

- Koesuoritus sisältää luokasta riippuen 7-10 liikettä ja niihin kuuluu aina paikallaolo ryhmässä.

- Paikallaololiikkeessä kehässä on yhtä aikaa muita samaan luokkaan kuuluvia koiria (yleensä 3-6 kerrallaan)

- Kaikki loput liikkeet ovat niin sanottuja yksilöliikkeitä, eli muut osallistujat odottavat silloin kisakehän ulkopuolella.

- Alemmissa luokissa yksilöliikkeet suoritetaan yleensä yhteen putkeen, mutta varsinkin voittaja- ja erikoisvoittajaluokassa liikkeet on usein jaettu vähintään kahteen osaan, koska isompien liikekokonaisuuksien suorittaminen edellyttää suht paljon tilaa, jolloin kisakehän koko tulee herkästi vastaan

- Liikkeiden vaativuus nousee melko reilustikin luokasta toiseen siirryttäessä. Siirtyminen tapahtuu kuitenkin aika loogisesti, eli alempien luokkien liikkeet tukevat ja valmistelevat ylempiin luokkiin siirtymistä.

- Ylemmissä luokissa myös arvostelu on keskimäärin tiukempaa

- Ylempien luokkien liikkeissä korostuu myös koiran kyky työskennellä kauempana ohjaajasta.

 

Avoimessa luokassa koira suorittaa mm. merkin kierron. Kuva: Maria-Melina Väyrynen

 

Esimerkkejä liikkeistä ja niiden osista:

- paikallaolo ryhmässä istuen ja/tai maaten (kesto 1-3min), seuraaminen ohjaajan vasemmalla sivulla, perusasentoon tulo (= koira istuu ohjaajan vasemmalle sivulle), luoksetuloliikkeet, erilaiset seisomis-, istumis- ja maahanmenotehtävät, kapulan pito ja noutotehtävät, estehyppy, kauempana olevan kohteen luo meno tai kiertäminen, lähettämistehtäviä tietylle paikalle jne.

- varsinkin voittaja- ja erikoisvoittajaluokassa tehtäviä on yhdistelty isommiksi ja vaativammiksi kokonaisuuksiksi

- alo-, avo- ja voi-luokissa erikseen arvosteltava osuus on myös kokonaisvaikutus. Tämä ei ole erillinen koeliike, vaan kokonaisvaikutuksen pisteissä tuomari arvioi koirakon yhteistyötä ja yleisvaikutelmaa. Myös erikoisvoittajaluokassa arvioidaan kokonaisvaikutelmaa, mutta se sisältyy liikekohtaisiin arvosanoihin.

 

Pistevähennyksiä tokossa voi tulla esimerkiksi vinoista perusasennoista, toistetuista käskyistä, käsi- tai vartaloavuista, ennakoinnista (= koira tekee jotain ilman ohjaajan käskyä), hitaasta käskyjen noudattamisesta, liian kovasta käskyttämisestä, noutokapulan pureskelusta yms.

Tokolla on kisalajina joidenkin koiraihmisten keskuudessa ehkä pikkuisen tosikkomainen maine: tarkat säännöt, vakavat ohjaajat ja "pikkuasioista" nipottavat tuomarit. On totta, että tokokisoissa ohjaajalta edellytetään tietynlaista eleettömyyttä, koska ideana on, että koira osaisi suorittaa annetut tehtävät pääasiassa suullisista vihjeistä, eikä käsi- tai vartalo-ohjauksia saa käyttää kuin tietyissä poikkeustilanteissa. Koiraa ei myöskään saa kehua tai muutoin palkita liikkeiden aikana. Tokosääntöihin on määritelty eri liikkeiden oikeanlaiset suoritustavat ja se, minkälaisia virhepisteitä seuraa ihannesuorituksesta poikkeamisesta, ja tuomarit tekevät arvostelutyötään näiden ohjeiden puitteissa.

Loppupeleissä toko on kuitenkin tasan niin vakava laji kuin mitä harrastajat siitä itse tekevät treeneissä ja kokeissa. Keskimäärin tokotuomarit arvostavat sitä, että koira suorittaa annetut tehtävät halukkaasti ja iloisesti. Tällaisiin suorituksiin tuskin päästään, jos liikaa aletaan naama kurtussa treenaamaan. Hymyileminen on tokossakin sallittua!

Missä tokoa voi harrastaa?

Toko on siitä mukava laji, että sitä pystyy harrastelemaan tiettyyn pisteeseen asti ihan itsekseenkin. Senkus vain hankkii koiraa motivoivat palkkiot (esim. lelut tai namit) ja alkaa treenailemaan olohuoneessa tai jossain ulkona sopivassa paikassa. Melko suurta osaa liikkeistä tai niiden osista pystyy harjoittelemaan ilman sen kummempia apuvälineitä tai rekvisiittaa, joten alkuun pääsee suht pienillä "investoinneilla".

Tokosta löytyy jonkin verran ihan suomalaista kirjallisuutta itseopiskelua varten. Minä olen lukenut esimerkiksi Salme Mujusen tokokirjoja, jotka sopivat niin aloittelijoille kuin jo pidempään tokoa harrastaneille. Tietenkin tänä päivänä myös netistä löytää hyvin tietoa ja vinkkejä melkeinpä asiasta kuin asiasta. Esimerkiksi Youtube on hyvä lähde, jos haluaa nähdä käytännössä, miltä esimerkiksi koesuoritukset tokossa näyttävät. Parhaan käsityksen tokokokeen kulusta saa, kun menee paikan päälle kisoja seuraamaan, mutta tällä hetkellä ulkopuolisten pääsyä koepaikoille voi olla rajoitettu koronatilanteesta johtuen.

Vaikka itsekseenkin voi harrastella, niin eniten tokosta saa kuitenkin todennäköisesti irti ohjatuissa treeniryhmissä tai tokokursseilla, joissa kokeneet harrastajat opastavat ja neuvovat lajin saloihin. Tokokoulutusta järjestävät esimerkiksi monet paikalliset koiraseurat/-kerhot, sekä yksityiset koirakoulut ja kouluttajat. Ryhmätreeneissä koira tottuu työskentelemään muiden koirien ja ihmisten läsnäollessa, ja samalla saa treeniseuraa esimerkiksi paikallaololiikkeen harjoitteluun. Ohjatuissa ryhmissä on sekin hyvä puoli, että niiden järjestäjällä on yleensä tarjota tietyissä liikkeissä vaadittavat apuvälineet (esim. kiertotötteröitä, ruutunauhoja, hyppyeste, noutokapuloita jne.), jolloin niitä ei tarvitse välttämättä ostaa itselle. Tosin jos tokokärpänen kunnolla puraisee, niin saattaa pian huomata hamstranneensa kunnon treenivälinearsenaalin myös itselleen. Nimim. kokemuksen syvällä rintaäänellä...

Tässä tehdään kaukokäskyjä. Kuva: Maria-Melina Väyrynen

Tokoa gööttityyliin

Oma tokohistoriani ulottuu periaatteessa yli kymmenen vuoden päähän. Sanon periaatteessa, koska tokoharrastusta aloittelin aikoinaan jo edesmenneen Nala-corgini kanssa, mutta Nalan luonteen haasteista (esim. arkuus ja epävarmuus) johtuen emme koskaan olleet lähelläkään kisakenttiä. Myös Jedin kanssa olen aikanaan harrastellut tokoa, mutta sen kanssa toko tyssäsi oikeastaan siihen, että Jedi ei koskaan oppinut esim. maahanmenoa pelkästä käskystä, vaan vaati aina kunnon käsiavun ja tästä huolimatta maahanmeno ei ollut kovin hyvä (Jedi on koiristani ainoa, jolle en ole saanut maahanmenoa opetettua. Yhdenlainen saavutus kai sekin?). Lopulta luovutin ja totesin, että ehkä meidän ei vain ole tarkoitus harrastaa tokoa kovin tavoitteellisesti.

Voisi sanoa, että vasta Mörkön kanssa olen päässyt kunnolla tokon makuun. Muistaakseni olimme Mörkön kanssa olleet tokon alkeiskurssilla suunnilleen puolisen vuotta, kun sain todeta, että meillähän alkaa olla alokasluokan liikkeet kasassa. Ja niinhän siinä sitten kävi, että korkkasimme tokon kisauran vuonna 2014. Se oli melkoisen jännittävä paikka meikäläiselle, koska siihen saakka minulle oli kertynyt "kisakokemusta" vain koiranäyttelyistä ja agilitystä, eikä niitä oikein omasta mielestäni voi tokosuoritukseen verrata. Muistan, että pidin koeosallistumiseni visusti salassa, jotta en aiheuttaisi itselleni suorituspaineita sillä, että kovin moni tietäisi asiasta.

Meidän ensimmäinen tokokoe ei ollut täydellinen, mutta sen verran kelpo suoritus kuitenkin, että saimme 1-palkinnon! Alla todistusaineistoa tästä meidän debyytistä. Tokosääntöihin ja liikkeisiin tuli suht isoja muutoksia vuoden 2015 syksyllä, joten alokasluokka tässä videolla on aika erilainen kuin mitä se on nykyään. Nykyisessä alokasluokassa en olekaan päässyt vielä kisaamaan, mutta jospa se päivä koittaa jossain vaiheessa Haamun kanssa!

Mörkön kanssa saimme alokasluokan koulutustunnuksen (TK1) kolmesta peräkkäisestä tokokokeesta, joten aika nopeasti tulikin menolippu avoimeen luokkaan, jonne osallistuimme ensimmäisen kerran vajaata vuotta myöhemmin. Avoimesta luokasta saimme ensimmäisen 1-palkinnon kesällä 2015, mutta koulutustunnus olikin sitten vähän pidemmässä juoksussa... Mutta lopussa kiitos seisoo ja vihdoin vuonna 2018 saimme puuttuvat 1-palkinnot ja TK2 oli kuin olikin totta. Ja kylläpä se tuntui hienolta, eikä vähiten siksi, että olin tähän meidän toistaiseksi viimeisimpään koesuoritukseen todella tyytyväinen muutenkin kuin pisteiden osalta! Tästäkin kokeesta löytyy todistusaineistoa (video alla). Ehkä jotain kehitystä on tässä vuosien varrella havaittavissa, kun vertaa videoita meidän ensimmäisestä ja viimeisimmästä kokeesta?

Mörkön kanssa olemme nyt parin viime vuoden aikana treenailleet hyvin hiljakseen voittajaluokan liikkeitä. Vielä emme ole koevalmiita, mutta ehkäpä vielä joku päivä. Myös Haamu on päässyt tokotreenien makuun ja varovaisesti elättelen toiveita, että ensi vuoden aikana pääsisimme sen kanssa starttaamaan alokasluokassa. Toki jos näyttää siltä, että liikkeet eivät ole valmiita, niin sitten odotellaan. En halua kuitenkaan turhalla kiirehtimisellä pilata meidän kisoja.

Haamun kanssa on toistaiseksi ollut tosi mukava treenailla tokojuttuja, vaikka onhan se monella tapaa aika erilainen harrastuskaveri kuin isänsä Mörkö. Mutta yhdessä opetellaan ja katsotaan mitä tästä tulee! Haamun kanssa yritimme nyt syksyllä hakea mukaan Pohjois-Pohjanmaan nuoren koirien tokorinkiin, mutta hakijoita oli tänä vuonna ennätysmäärä ja me Haamun kanssa pääsimme "vain" varasijalle. Tässä kuitenkin meidän hakuvideo rinkiin, niin selviää vähän, että miltä tämä meidän tokotouhu tällä hetkellä näyttää:

Länsigöötanmaanpystykorva ei välttämättä ole tokokoirana sieltä helpoimmasta päästä, mutta kuitenkin itse koen treenaamisen näiden pienten pystykorvien kanssa enimmäkseen hyvin palkitsevaksi. Ja kun mukana pitää huumorintajun ja sopivan jääräpäisen asenteen, niin tuloksiakin saattaa siinä harrastamisen sivussa tulla! Toko on omasta mielestäni varsinkin ylemmissä luokissa kohtuullisen haastava laji, mutta sitä paremmalta tuntuu, kun saa oman koiran kanssa niitä onnistumisia. Siinä lieneekin tiivistettynä lajin ihanuus ja kamaluus!

Tokon SM-kisoissa Mörkön kanssa vuonna 2018